AMMATTINA ELÄINFYSIOTERAPEUTTI

Vertti on seitsemänvuotias pinseri, joka halvaantui puolitoista vuotta sitten. Sen takajaloissa ei ennen fysioterapiaa ollut ollenkaan tuntoa ja takapään hallinta oli vaikeaa., mutta säännöllisten hoitojen jälkeen se pystyy jo kävelemään.

– Vertillä oli selkäydininfarkti, johon ei oikein ole muuta hoitoa kuin fysioterapia. Silja on ollut alusta asti mukana antamassa ohjeita, hieromassa ja jumppaamassa Verttiä. Alussa fysioterapiaa oli kerran viikossa, nyt silloin kun tarve vaatii. Vertti suhtautuu hoitoihin nätisti, mutta se ei pidä siitä että se käännetään kyljelleen, ja saattaa murahtaa. Joskus koira jopa nukahtaa hoidon aikana ja sitä pitää sen jälkeen herätellä, Vertin omistaja Mervi Ignatius kertoo hymyillen.

Kun eläinfysioterapeutti saapuu uuden asiakkaan luo, ensimmäinen tehtävä on selvittää tarkasti mahdollinen vamma ja sen tausta. Sen jälkeen fysioterapeutti tutkii ja testaa eläimen liikkeet ja sen, missä vaiva tarkemmin ottaen on. Eläimet kompensoivat taitavasti liikkumisen haittojaan neliraajaisina. Hoidon onnistumisen kannalta on keskeistä tuntea biomekaniikkaa, ja etsiä syy-seuraus suhteita.

– Havainnointi ja päättely on tässä työssä tärkeää, että tietää mitä keinoja käyttää. Omistaja tekee suurimman työn, kuntouttaa koiraa usein jopa päivittäin. Tilanteen edistyessä harjoituksia sitten vaihdetaan. Harjoituksia on hyvin monenlaisia, kuten hierontaa, venyttelyä, nivelten käsittelyä ja terapeuttisia harjoitteita esimerkiksi uimista, Jokinen kertoo.

Vertti aloitti fysioterapian vesialtaassa, nyt sen omistajat ovat rakentaneet sille myös kiipeilytelineen. Jokinen korostaa omistajan aktiivisuutta eläimen hoidossa.

– Vertin omistajat ovat olleet hyvin aktiivisia ja toteuttaneet rohkeasti ideoitani. Koirien kohdalla käytetään hyvin samanlaista välineistöä kuin ihmisilläkin, tukilastoja, jumppapalloa ja jumppakuminauhaa sekä teippausta. Vertti aloitti liikkumisen vesialtaassa toisen pidellessä sitä ja toisen liikuttaessa jalkoja.

– Oli tärkeintä saada Vertin tilasta tarkka diagnoosi ja tieto siitä, että sen kanssa voi treenata rauhassa ja uskaltaa liikuttaa sitä ilman että siitä syntyy haittaa koiralle, Jokinen sanoo. Vertti lähetettiin pian sairastumisen jälkeen hoitoon Eläinsairaala Aistiin, joka on erikoistunut neurologisten sairauksien hoitamiseen. Sieltä on myös saatu lisää kuntoutusohjeita.

Eläimiä ja ihmisiä

Yksityisyrittäjänä toimiva Jokinen hoitaa työkseen sekä eläimiä että ihmisiä.

– Teen hoitoja sekä kotikäynteinä että Eläintohtori Kivuttomalla. Eläimet ovat tutussa ympäristössä usein rauhallisempia kuin vastaanotolla. Minulla on noin kuusi asiakasta päivässä, mikä vaihtelee sen mukaan, kuinka pitkien matkojen päähän joudun lähtemään kotikäynneille.

– Työ on hyvin vaihtelevaa jo asiakkaiden koosta johtuen.  Hoidan ihmisiä, koiria ja hevosia. Koiria asiakaskunnassani on hevosia enemmän, koska olen koulutukseltani myös pieneläinhoitaja ja harrastanut koiria itse. Meillä on kotona 5 suomenpystykorvaa. Hevoset ovat tottuneet siihen että niitä käsitellään, monet koirat saattavat alkuun arastella vieraan kosketusta, Jokinen kertoo eläinasiakkaiden eroista. Terve itsesuojeluvaisto on aina tarpeen eläinten kanssa työskennellessä.

Eläinfysioterapeutiksi haluavan täytyy opiskella ensin fysioterapeutiksi, minkä jälkeen voi erikoistua eläimiin. Jokinen tekee yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa.

–        Ihmisiä hoitaessa voi saada välitöntä palautetta. Harjoitellessa palaute on ensisijaisen tärkeää. Olisi hyvä omata ihmispuolen koulutus ennen eläinhoitojen tekemistä. Eläinten elekieltä pitää osata lukea ja lisäksi varmistaa omistajalta mitä mikäkin ääni tai ele tarkoittaa.

–         Eläinten kanssa on mukavaa tehdä töitä, ne ovat hyvin erilaisia jokainen. Eläimet harvoin tarvitsevat pitkiä hoitosarjoja, eläin pyrkii tehokkaaseen ja taloudelliseen liikkuumiseen useimmiten heti kun se kykenee.

–        Ihmiset eivät välttämättä tiedä mitä mahdollisuuksia eläimen hoidossa on. Eläinfysioterapia on muutakin kuin hieromista ja sen kenttä laajenee jatkuvasti. Meitä eläinfysioterapeutteja ei ole Pohjois-Karjalan alueella montaa. Yhteistyö eläinlääkärien kanssa on keskeistä. Annamme palautetta puolin ja toisin, Jokinen toteaa.

Suomessa koulutetaan myös koira- ja hevoshierojia. Koulutusaika on vajaa vuosi. Fysioterapeutin peruskoulutus kestää noin 4 vuotta. Eläinfysioterapian erikoistumisopinnot ( johon pääsevät fysioterapeutin tutkinnon suorittaneet) vievät noin vuoden monimuoto-opiskeluna.

Eläinfysioterapia

Eläinfysioterapiassa eläimen toimintakykyä ja liikkumista sekä niiden ylläpitämisen tai lisäämisen mahdollisuuksia arvioidaan omistajan tai hoitajan haastattelun, eläimen havainnoinnin ja erilaisten tutkimus- ja mittausmenetelmien avulla. Tämän perusteella asetetaan fysioterapialle tavoitteet ja valitaan terapiamenetelmät. Prosessiin liittyy kiinteästi sekä fysioterapeuttisen tutkimisen ja tavoitteiden että fysioterapian menetelmien vaikuttavuuden arviointi.

Yleisimmät eläinfysioterapian aiheet ovat erilaiset liikkumisen epäpuhtaudet, suorituskyvyn alentuminen, tuki- ja liikuntaelimistön vauriot ja niistä johtuvat kiputilat sekä operaatioiden jälkeinen kuntoutus. Sairaan eläimen fysioterapiasta päättää aina eläinlääkäri.

Tunnetuimpia fysioterapian menetelmiä ovat venyttelyt, pehmytkudoskäsittelyt ja nivelmobilisaatiot sekä mekaaniset menetelmät eli fysikaaliset hoidot. Fysioterapian tärkein menetelmä on terapeuttinen harjoittelu. Siinä spesifien ja kontrolloitujen harjoitteiden avulla parannetaan kuntoutujan fyysisiä ominaisuuksia, esimerkiksi koordinaatiota, asentotuntoa, lihas-voimaa tai kestävyyttä. Hyvän terapiatuloksen aikaansaamiseksi fysioterapeutti toimii kiinteässä yhteistyössä eläimen omistajan, hoitajan tai valmentajan kanssa.

Hieronta

Perushieronnalla pyritään yleensä rentouttamaan lihaksistoa mekaanisen käsittelyn sekä hermoston rentouttavan reaktion kautta. Käsittelytekniikoita on useita, riippuen käsiteltävänä olevasta kudoksesta, alueesta sekä hieronnan tavoitteesta. Hieronnalla voidaan pyrkiä esim. manipuloimaan arpikudosta, rentouttamaan lihaksistoa, käsittelemään spesifejä kipupisteitä pehmytkudoksissa, tai vaikuttamaan jännekudoksen järjestäytymiseen trauman jälkeen. Hieronnan esteitä ovat; tulehdustilat; kuume, ja infektiot, akuutit lihasvammat (esim. revähdykset), syöpä ja kasvaimet sekä akuutit ihosairaudet.

Venyttely

Eläimet venyttelevät jonkin verran itsenäisesti, mutta tarkat, terapeuttiset venytykset ovat passiivisia, ihmisen suorittamia. Venytellessä lihas vedetään kireäksi viemällä sen kiinnityskohdat mahdollisimman kauaksi toisistaan, käyttäen raajojen liikkeitä ja vipuvarsia hyödyksemme.

Venytyksellä pyritään joko valmistamaan lihasta tulevaan suoritukseen tai rentouttamaan lihas suorituksen jälkeen. Palauttava/ terapeuttinen venytys pyrkii pidentämään lihaksen pituutta esim. suorituksen / vamman / tms jälkeen. Venytellessä ei veny ainoastaan lihas, vaan kaikki mahdolliset kudokset; hermot, nivelsiteet, verisuonet, iho; näin ollen venyttely on monipuolinen kudosten käsittelyn muoto.

Manuaalinen terapia

Manuaalisella terapialla tarkoitetaan käsin tehtyä nivelien, nikamien ja hermo- ja lihasjärjestelmän käsittelyä. Manuaalisen terapian taitajia ovat mm. ortopediseen manuaaliseen terapiaan erikoistuneet fysioterapeutit, koulutetut kiropraktikot, osteopaatit ja naprapaatit. Manuaaliterapialla pyritään korjaamaan hermo- ja lihasjärjestelmän, nivelien ja nikamien toimintahäiriöt. Manuaaliterapian tekniikat valitaan tarkan kliinisen tutkimisen perusteella. Toistuva ja analyyttinen arviointiprosessi mahdollistaa hoidon tuloksien seuraamisen ja hoidon edistymisen tarkoituksenmukaisesti. Arviointia tapahtuu hoidon aikana, jokaisen liiketekniikan aikana sekä hoitokertojen välillä ja päätteeksi. Terapiamenetelminä käytetään nivelien ja nikamien mobilisointia, joka tapahtuu fysiologisilla tai epäfysiologisilla liikeradoilla. Liiketekniikat luokitellaan eriasteisiin joista kevyemmät asteet lievittävät kipua ja voimakkaammat, liikeradan lopulla tapahtuvat tekniikat, lisäävät käsiteltävän kudoksen liikkuvuutta. Manuaaliseen terapiaan yhdistetään myös neuraalikudoksen mobilisointi ja terapeuttinen harjoittelu.

Vesiterapia

Vesi elementtinä on ainutlaatuinen, koska sen fyysiset ominaisuudet mahdollistavat harjoittelun, joka on maalla mahdotonta. Yleisesti käytetyt vesiterapia menetelmät ovat terapeuttinen harjoittelu terapia-altaassa ja harjoittelu vesijuoksumatolla. Altaassa koira ohjataan manuaalisesti tai apuvälineiden avulla käyttämään kehoaan ja uimaan halutulla tavalla. Vesijuoksumatolla koira liikkuu kytkettynä määrätyssä vauhdissa ja veden korkeus sekä kävelynopeus määräytyy kuntoutusprosessin vaatimusten ja rajoitusten mukaisesti.

Vesiterapiasta on hyötyä lähes kaikissa tuki-ja liikuntaelin ongelmissa. Aktiivinen kuntoutus leikkauksen tai onnettomuuden jälkeen voidaan aloittaa nopeammin vedessä kuin maalla, koska veden noste vähentää nivelten rasitusta ja veden vastus harjoittaa tehokkaasti lihaksia.Vedessä koira ei pysty kompensoimaan liikkumistaan samalla tavalla kuin kuivalla maalla ja vaikutus maalla liikkumiseen on usein välitön. Vesi rentouttaa lihasjännitystä ja lisääntynyt paine syvässä vedessä edesauttaa turvotuksen vähenemistä. Vesiterapia edistää lihasvoimaa ja vähentää liikerajoittuneisuutta, koska uidessa koira työskentelee koko aktiivisella liikeradalla. Harjoittelu vedessä edistää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä fyysistä kuntoa.

Indikaatiot ovat tuki- ja liikuntaelin ongelmat ja sairaudet, neurologiset ongelmat ja sairaudet, raajan tai raajojen käyttämättömyys, kipu sekä vammojen ennaltaehkäisy. Kontraindikaatioita ovat kuume, akuutti niveltulehdus, aineenvaihdiuntajärjestelmää heikentävät sairaudet, haavat, ihottumaa, epilepsia sekä veden pelko.

Eläinfysioterapeutti

Eläinfysioterapeutti on ammattikorkeakoulussa (tai ennen opistoasteella) fysioterapeutin tutkinnon suorittanut henkilö (Fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care, 210 pistettä, 3,5 vuotta), jolla on useiden vuosien eläinkokemus, ja joka on täydentänyt ammattitaitoaan eläinfysioterapiaopinnoilla (mm. Eläinfysioterapian erikoistumisopinnot, 30 op).