Julkaistu Pystykorva-lehdessä -07. Kirjoittaja Silja Jokinen, koottu eri lähteistä mm: kasvattajan peruskurssi/SKL, Koskentalo Helena Parempaan pentutulokseen, Koponen Auli Koira saa pentuja

PENNUN KEHITYSKAUDET

Pennun kromosomeista puolet tulee isältä ja puolet emältä. Kromosomeissa sijaitsevat geenit. Genotyypiksi sanotaan näitä perittyjä ominaisuuksia. Fenotyyppi taas on se ilmiasu, jollaisena koira nähdään – ja tähän vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että ympäristön vaikutukset. Määrällisiin ominaisuuksiin, kuten luonteeseen, rakenteeseen, luustovikoihin ja eräisiin terveysominaisuuksiin vaikuttavat useat geenit, mutta myös ympäristön merkitys on suuri. Laadullisiin ominaisuuksiin vaikuttaa vain yksi tai muutama geeni, ja ympäristön vaikutus jää pieneksi ( turkin väri, monet sairaudet). Geenit voivat muuntua tai ympäristön vaikutuksesta jotkut ominaisuudet voivat  vahvistua.

KOHTUKAUSI ( Prenataalivaihe)

Nartulla tulisi olla hyvä ja varma luonne, ja sen tulisi saada tiineysaikana olla tasapainoisesssa ympäristössä. Nartun stressaantuminen ja varuillaan olo voi heijastua kohdussa oleviin pentuihin. Viimeisen tiineyskolmanneksen aikana koettu stressi voi aiheuttaa pennulle pelokkuutta ja käytöshäiriöitä. Synnytyksen jälkeen emä nuolee pennun puhtaaksi, jolloin se oppii tunnistamaan pentunsa. Emän syljen haju taas toimii tunnisteena pennulle, esim kun emä nuolee nisänsä puhtaaksi löytää pentu nisät paremmin. Keisarinleikatuilla nartuilla voi olla ongelmia pennun hyväksymisessä.

SOKEA KAUSI 0- 2VKOA ( Neonataalivaihe)

Pennun aivot ja aistit eivät ole vielä täysin kehittyneet.  Tuntoaisti kehittynyt kehon etuosaan noin kahden viikon iässä ( istuminen). Pentujen liikkuminen kuluttaa energiaa ja lisää aineenvaihduntaa. Kilpailu ruuasta aktivoi pentuja, tosin  kasvattajan tulee seurata että kaikki saavat riittävästi ruokaa ensimmäisinä päivinä, jolloin pentujen kehityksessä ja painossa voi olla suhteellisen isojakin eroja. Erot tasoittuvat terveillä pennuilla nopeasti. Yksittäinen pentu ei joudu ”taistelemaan” ja sen liikkuminen voi kehittyä hitaammin. Syntyneen pennun kokema lievä stressi on siis hyväksi, pentu kehittyy fyysisesti nopeammin sekä sen ongelmanratkaisukyky kehittyy paremmaksi sen joutuessa kilpailemaan sisarusten kanssa. Emo voi olla aivan alkuapäivinä varsin suojeleva pentuja kohtaan, ja on ymmärrettävä tämä huolestuneisuus. Vierailijoita ei tarvitse päästää pentulaatikolle kahdesta syystä: emon on annettava hoitaa pennut  ilman turhaa hälinää  sekä pentulaatikolle ei kaivata yhtään ylimääräistä taudinaiheuttajaa tässä vaiheessa. Pelko on synnynnäistä ja tyypillinen tapa reagoida mahdolliseen uhkaan – vastasyntyneelle uhka on myös vilu ja nälkä, ja muut fyysiset ärsykkeet. Myöhemmin pelko on yleisluontoisempaa, lajille on eloonjäämisen takia tärkeää reagoida uuteen ja epätavalliseen.

SIIRTYMÄKAUSI 2 – 4  VKOA

Pentujen silmät aukeavat pariviikkoisena ja ympäröivä maailma avautuu aivan uudella tavalla. Korvat avautuvat muutamaa päivää silmiä myöhemmin, kolmeviikkoisen pitäisi jo reagoida ääniin. Pennulle puhkeavat maitohampaat. Lisäruokinnan voi aloittaa pariviikkoiselle. Pennun tuntoaisti ja hermotus takapäähän kehittyy, häntäkin alkaa jo heilua. Kipuaistimus on kehittynyt koko kehoon. Pennut ovat hyvin herkkiä emon käyttäytymiselle: pelko ja aggressiivisuus aistitaan voimakkaasti. Myös ääntely monipuolistuu; pentulaatikosta kuuluu jo murinaa ja haukkumista. Pentujen uteliaisuus ja rohkeus lisääntyvät ja ne lähtevät ulos pentulaatikosta, aivot stimuloituvat saadessaan uusia ärsykkeitä. Pentuja tulisi käsitellä päivittäin ja emon tulisi olla rauhallinen. Ensimmäiset viikot pennun elämässä ovat kaikkein tärkeimmät mielen kehitykselle. Emo-ominaisuudet ovat osittain omalta emältä opittuja, osa on perittyä. Siirtymäkauden lopulla pennut pyrkivät pitämään itsensä puhtaina. Ensimmäiset emän ja pennun väliset kahnaukset ilmenevät, ja emä alkaa vähitellen vieroittamaan pentujaan.

LEIMAUTUMISKAUSI 4 –7 VKOA

Myönteinen kontakti ihmiseen tärkeää, pentua silitellään ja käsitellään sekä totutetaan erilaisiin ääniin ja tilanteisiin. Sisäsiisteyden opettamisen voi aloittaa varsin pienenä. Vie pentu ulos ( tai laita sanomalehtien päälle ) aina kun se herää, syö/ juo, alkaa etsiä paikka tarpeilleen. Pentu ei vielä täysin hallitse rakkoaan, eikä siltä saa odottaa liikaa. Jos pennulla on mahdollisuus päästä ulos sisätiloista vapaasti, se pyrkii pitämään nukkumis- ja ruokailupaikan siistinä.

Käyttäytyminen on sidoksissa vietteihin ja vaistoihin sekä opittuun käyttäytymiseen. Aggressiivisuus alkaa näkyä 4 – 5 viikon iässä, kuuluu pennun kehitykseen ja se suorastaan hakeutuu taisteluihin sisarusten kanssa. Sosiaalistumiskausi koiriin nähden on 4 – 6 viikkoisena vahvinta, ja sosiaalistumiskausi ihmisiin nähden  4 – 12 viikkoisena. Erityisesti 3 – 8 viikkoisena pennun tulisi saada tutustua “pelottaviin” asioihin, kuten erilaisiin ääniin ja ihmisiin.

VIEROITUSKAUSI 7-8 VKOA

Siirtyminen uuteen kotiin on iso muutos. Pennun leimautuminen uuteen perheeseen alkaa heti kun haette pennun, pennun mielestä perhe muodostaa lauman, ja laumalla on johtaja. Johtaja on laumaan kuuluva ihminen. Älä toru vahingosta ( sisälle pissiminen tai ulostaminen), koska pentu alkaa pelätä, ja tekee tarpeensa piiloon. Arka pentu ei torujen jälkeen uskalla tehdä tarpeitaan ihmisen läsnäollessa ulkonakaan! Kehu pentua aina, kun se tekee tarpeensa luvalliseen paikkaan, älä huomioi vahinkoja mitenkään.

NOPEAN OPPIMISEN KAUSI 8-12 VKOA

Pentu opetetaan ympäröivään maailmaan, leimautuminen loppuu noin 3 kk:n iässä. Ota pentu mukaan "mihin vain" jotta saat rohkean ja avoimen aikuisen koiran. Koirat jotka eivät tapaa ennen sosiaalistumisvaihetta ihmisiä, voivat jäädä pelokkaiksi ja vaikeiksi kouluttaa. Koirat, jotka eivät tutustu toisiin koiriin sosiaalistumisvaiheen aikana, voivat olla pelokkaita tai ylireagoivia.

ENSIMMÄINEN UHMAIKÄ 3 – 4KK

noin 4 kk iässä fyysiset valmiudet olla sisäsiisti, vahinkoja sattuu vielä

Noin 4 - 5 kuukauden iässä pentu tulee "uhmaikään" ja se kokeilee rajojaan - ole määrätietoinen ja johdonmukainen. Vihaisuus ei ole hyväksyttävää kummankaan puolelta!

Vieraisiin koiriin ei tarvitse tutustua ennen kuin pennun rokotukset ovat kunnossa!

LAUMAN JÄRJESTÄYTYMINEN 5-6KK

tekemisen tarve kasvaa, nuori koira myös kokeilee rajojaan

Hampaiden vaihtuminen lisää puremistarvetta. Tarkasta hampaat, kynnet ja korvat säännöllisesti. Seuraa maitohampaiden irtoamista, koiralla pysyvät hampaat nousevat  4 - 7 kuukauden iässä. Joskus kulmahampaiden irtoamista täytyy eläinlääkärin auttaa. Hampaiden vaihtuessa puruluut ja varovaiset  vetämisleikit ovat tärkeitä.

·         6-7 kuukauden iässä pentu on yleensä hyvin "taipuisa" ja oppii nopeasti, se hakee kovasti hyväksyntää ja on alistuvaisempi. Kasvata pentua kehumalla.

·         Uroksen kivekset laskeutuvat yleensä 6 kk ikään mennessä

PUBERTEETTI 7-12 KK

-          koira tulee sukukypsäksi 7 – 15 kk ikäisenä

-          toiset koirat alkavat kiinnostaa yhä enemmän, tärkeää säilyttää kontakti koiraan

-          ennen sukukypsyyden saavuttamista koiralla eräänlainen puberteettivaihe, jolloin lähes kaikki aiemmin opittu voi häipyä kun koira on käynnistyvän hormoonitoiminnan sekoittama – ymmärrettävä tilanne ja antaa koiran kypsyä

-           7-9 kuukauden iässä sekä nartut että urokset saavuttavat fyysisen sukukypsyyden, ja vaihetta voi verrata psyykkisesti puberteetti-ikään ihmisellä. Kaikki aiemmin opittu voi hetkeksi häipyä, ja pentu on herkkä ärsyyntymään. Mitä kovemmat otteet "johtajalla" on sitä kovemmin pentu vastaa!  Kun hormonimyrsky pennulla on ohi, pentu tasaantuu ja sitä voi alkaa kutsua aikuiseksi. Nartuilla tämä vaihe päättyy yleensä ensimmäiseen kiimaan n. 10 kk:n iässä, uroksella tilanne on tasaantunut yleensä 12 kk ikään mennessä.

SUKUKYPSYYS

Narttujen kiimakierto on 6 - 7 kk ensimmäisestä vuotopäivästä seuraavan kiiman alkuun, yksilöllisiä eroja on.

1 vuoden iässä ( tai myöh.) eläinlääkäri tutkii pystykorvien silmät ja polvet PEVISAA ( perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) varten. Tutkimus ei ole pakollinen, mutta suositeltava. Jalostukseen käytettävillä on oltava tutkimustulokset

MUUTA

Koira tarvitsee ympäri vuoden aktiviteetteja. Linnunmetsästyskausi on lyhyt, hirvenmetsästyskin vain syyskauden. Mikset opettaisi koirallesi pienriistajahtia, agilityä tai tottelevaisuuskoulutusta? Jäljestyskoirista on riistanhoitopiireissä tarvetta, metsästyskoirarodut opivat verijäljen melko helposti. Useimpien ominaisuuksien puhkeaminen vaatii aktiivisuutta koiran omistajalta!

LIIKKUMISEN ONGELMAT

Jos huomaat koirasi liikkeissä ”epäpuhtautta” tai selvää ontumista, pyri selvittämään ogelman syy.  Nopea reagointi voi estää pysyvät vauriot tuki- ja liikuntaelimistössä.

Eläinlääkärit ja eläinfysioterapeutit  laativat hoito- ja harjoitusohjelman koirallesi, sekä antavat kotihoito-ohjeet.