TIETOA PENNUN OSTAJALLE, myös kasvattajalle

Keväisin on paljon koiranpentuja tarjolla, monella nartulla talven kiima ajoittuu joulun ja pääsiäisen väliin. Keväällä pentuja kaupataan monenlaisilla markkinoilla; rotujärjestöjen pentuvälityksessä, lehtien palstoilla, kauppojen ilmoitustauluilla ja puskaradiossa. Pentujen hinnoissa on iso haitari, hintaan vaikuttaa mm. rotu ja pennun vanhempien saavutukset. Pennun etsimiseen pitää varata aikaa, eikä suinpäin ostaa ensimmäistä vapaata pentua. Toki sekin voi olla hyvä, mutta asiaan kannattaa perehtyä.

Rotujärjestöistä saa pätevää neuvontaa. Rotujärjestöjen yhteystiedot löytyvät esimerkiksi Suomen Kennelliittoon soittamalla, Koiramme-lehdestä tai Kennelliiton nettisivuilta. Rotujärjestöjen välittämillä pennuilla on yleensä tietyt vaatimukset, jotka tavallaan takaavat pentujen laadun.  Joissakin roduissa pentujen kysyntä on niin vilkasta, ettei pentuja ilmoiteta välitykseen vaan ne menevät suoraan kasvattajalta. Näyttelyissä ja kokeissa tapaa koirien kasvattajia, heiltä voi tiedustella tulevia pentueita, ja monella kasvattajalla on  jo kotisivutkin – linkkejä näille löytyy mm. kennelpiirien nettisivustoilta.

Kennelneuvojilta, joita on jokaisessa kennelpiirissä, saa opastusta koiran kauppaan ja rekisteröintiin liittyvissä asioissa. Kennelneuvojat eivät ole viranomaisia, eivätkä voi antaa lainopillisia neuvoja. Riitatilanteissa voi kääntyä kunnan kuluttaja-asiamiehen puoleen, tai etsiä koiria koskevaan lainsäädäntöön perehtyneen juristin avukseen. Kennelneuvojat tekevät vapaaehtoistyötä. Heidän koulutuksesta vastaa SKL, ja tehtäviin kuuluu koiriin liittyvä neuvonta sekä tarkastuskäynnit koiranomistajien luona,( erityisesti kasvattajien seuranta). Kennelneuvojien yhteystiedot saa SKL:sta tai kennelpiireistä.

Koiranpennulle, jota myydään tietyn rodun edustajana, kuuluu rekisterikirja. Koiran rekisteröiminen maksaa edullisimmillaan 35€ / pentu, ja tämän kasvattaja huomioi kuluissaan pennun hintaa määritellessään.  Aina, kun myydään rotukoiraa ”ilman papereita”, pitäisi varoitusvalojen vilkkua. Kasvattaja voi olla rekisteröintikiellossa aiempien väärinkäytösten takia, tai pennun vanhemmilla voi olla koirakohtainen kielto terveystilanteen takia. Kyseessä voi olla myös ns välipentue, eli narttua pennutetaan liian tiheästi, eikä Kennelliton määräykset pentujen syntymäaikojen vähimmäisvälistä täyty. Osa kasvattajista ei jostain syystä halua rekisteröidä pentuja. Vaatimukset kasvattajaa kohtaan eivät ole kohtuuttomat pentujen rekisteröintiä varten, ne pystyy täyttämään – jos haluaa. Ostajalle voi herätä myöhemmin halu kilpailla jossakin lajissa, näyttelyissä tai rodunomaisessa kokeessa, mutta vain kasvattaja voi rekisteröidä pennut. Sekarotuisen tai puhdasrotuisen rekisteröimättömän koiran voi rekisteröidä FIX-rekisteriin, jolloin omistaja saa omistajatodistuksen. Edm koirat voidaan myös mikrosiruttaa.

Koiranpentua tulee käydä katsomassa sen kasvuympäristössä, tai ainakin kasvattajan on annettava mahdollisuus siihen. Kasvattajan luvatessa ”kotiin tuodun pennun” olosuhteissa voi olla jotain poikkeuksellista – jotain mitä ei haluta näyttää. Koira on sijoitus noin 10 - 15 vuodeksi eteenpäin, joten on sekä kasvattajan että ostajan etu olla kiinnostunut koiranpennun ensimmäisistä viikoista ja kuukausista!

Kasvattaja ei voi pitää rajatonta määrää koiria, ja toisaalta kasvatustyön laadun takaamiseksi käytettävissä tulisi olla useita koiria. Koirien sijoittaminen on yksi keino. Sijoitussopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti, Kennelliitosta on saatavilla sijoitussopimuskaavake. Uudet lomakkeet on tulossa sekä nartun että uroksen sijoitussopimuksia varten. Sopimuksessa kirjataan kaikki sopimusehdot tarkasti, esim kuka huolehtii koiran näyttelykuntoon laittamisesta ja kuinka kauan kasvattajan jalostusoikeus on voimassa.

Jalostusoikeuden siirto – sopimuksella voi esimerkiksi kasvattaja saada pentujensa jälkeläiset rekisteröityä omalle kennelnimelleen. Koira voi olla myös täysin ”ulkopuolinen”, mutta on muistettava että kennelnimeä hakiessaan kasvattaja on ilmoittanut rodut joita kasvattaa. Tietoja voi päivittää.

Vuoden 2009 alusta lähtien on kaikki rekisteröitävät pennut tunnistusmerkittävä. Jalostukseen käytettävien koirien osalta määräys astuu voimaan 1.6.08. SKL antaa tarkemmat ohjeet toimintatavasta syksyllä -08. Tunnistusmerkintä vaaditaan jo nyt koiran kilpaillessa, sekä virallisten terveystarkastusten yhteydessä. Tunnistusmerkintöjä tekevät eläinlääkärit sekä tehtävään pätevöidyt henkilöt ( listan saa SKL:sta tai kennelpiiristä).

Koiran kauppaa koskevia ohjeita:

( luentolyhennelmä kennelneuvojien koulutustilaisuudesta 04/05)

Koiran kaupassa koira on oikeudellisessa mielessä esine. Kauppaa koskeva lainsäädäntö säätelee ainoastaan ostajan ja myyjän välisiä keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia eikä turvaa koiran oikeuksia millään tavalla. Koiran vähimmäisoikeudet määritellään eläinsuojelulaissa.

Kuluttajansuojalakia sovelletaan, kun myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja on kuluttaja. Kasvattaja on kuluttajansuojalaissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja kuluttajavalituslautakunnan mukaan, jos hänellä on

-       kolmen tai useamman edellisen vuoden aikana ollut vuosittain vähintään yksi pentue tai

-       kuluvan / tai edellisen vuoden aikana kaksi tai useampia pentueita.

Muissa kuin edm kuluttajakaupoissa saavat sopijapuolet sopia kaupan ehdoista haluamallaan tavalla. Ainoana rajoituksena on se, että ehdot eivät saa olla kohtuuttomia. Kuluttajakaupassa kuluttajansuojalaki määrittelee vähimmäisoikeudet. Näitä oikeuksia ei voi pätevästi sopimuksella rajoittaa. Myöskään kuluttajakaupassa sopimusehdot eivät saa olla kohtuuttomia. Lähtökohta on, että sopimukset on pidettävä.

Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin. Kirjallisella sopimuksella on aina helpompi osoittaa mistä on sovittu, siksi sitä suositellaan. Kennelliiton jäsenen on koiraa myydessään tehtävä kirjallinen sopimus ( Koiranomistajan perussääntö, kasvattajasitoumus), mieluiten Kennelliiton sopimuspohjaa käyttäen.

Osamaksukauppalain mukaan osamaksukauppa on tehtävä kirjallisesti. Kennelliitolla on olemassa valmis kaavake osamaksukauppaan.

On aina syytä tarkoin harkita, myykö / ostaako koiraa osamaksulla.

Kaupan purkaminen voi perustua useampaan lakiin. Oikeustoimilaissa on kaupan purkamisen perusteena esimerkiksi: myytävä esine on hankittu rikoksella, erehdyksen hyödyntäminen, ymmärtämättömyyden hyväksikäyttäminen, väärien asiakirjojen käyttäminen – näihin voivat molemmat osapuolet vedota. Muissa kuin kuluttajakaupoissa purkuoikeus voi tulla koiran olennaisesta virheestä. Kuluttajakaupoissa kaupanpurkukynnys on matalampi. Ostajalla on oikeus purkaa kauppa, ellei myyjän virhe ole vähäinen. Myyjällä puolestaan on oikeus kaupanpurkuun, jos ostajan maksuviivästys muodostaa olennaisen sopimusrikkomuksen. Sopijapuolet voivat myös keskenään sopia kaupan purkamisesta.

Myyjällä on vastuu koiran virheestä, jos koira on jollain tavoin huonompi kuin ostajalla oli tehdyn kauppasopimuksen mukaan oikeus olettaa. Koiran virheellisyyttä peilataan aina tehtyyn kauppasopimukseen. Koiran ulkomuodollinen virhe tai sairaus ei synnytä myyjälle vastuuta, jos ostaja on kauppasopimuksen mukaan tällä tavalla virheellisen koiran ostanut. Oman etunsa vuoksi myyjän kannattaa ehdottomasti kirjata kauppasopimukseen sellaiset koiran virheet, jotka ovat myyntihetkellä selvästi havaittavissa ( purenta- tai kivesvika, häntämutka, värivirhe...). Tämän lisäksi myyjän on kerrottava ostajalle, mikä merkitys virheellä on koiran elämään, ja minkälaisia kustannuksia siitä voi aiheutua – kerrotuista asioista on syytä laittaa maininta myös kauppakirjaan.

Mikäli kauppasopimuksessa ei ole erikseen sovittu koiran käyttötarkoitusta, on ostajalla oikeus olettaa että koira soveltuu lemmikiksi. Jos sopimuksessa on sovittu käyttötarkoitus, koiran virhe tulee olla sellainen että se estää/ haitata koiran käyttö/ä juuri siinä tarkoituksessa. Myyjä voi merkitä kauppakirjaan, että koira myydään lemmikiksi. Ostajan tulee siis selvästi ilmoittaa kasvattajalle, jos hän haluaa käydä koiransa kanssa näyttelyissä, kilpailla käyttökokeissa, metsästää tai käyttää koiraa jalostukseen.

Myyjällä on myös tiedonantovelvollisuus. Koirassa on virhe, jos se poikkeaa myyjän antamista tiedoista. Myyjän vastuu lievenee, jos hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa ja antanut ostajalle asianmukaiset hoito- ja ruokintaohjeet. Tällöin ostaja tekee ostopäätöksensä tietoisena riskeistä. Myyjän tulee kertoa rodussa esiintyvistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista, sekä koiran riskeistä sairastua niihin. Myyjän tulee kertoa kaupan kohteena oleva koiran suvussa esiintyneistä sairauksista. Toisaalta myyjäkään ei pysty ennustamaan yksilön kehitystä tarkasti.

Myyjä vastaa sellaisesta virheestä, joka koiralla oli luovutushetkellä, mutta joka ilmenee myöhemmin. Kuluttajakaupassa myyjän vastuun ankaruus korostuu siinä mielessä, että virheen oletetaan olleen koirassa jo luovutushetkellä, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa koiran luovuttamisesta ostajalle. Ostajan on ilmoitettava myyjälle virheestä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän havaitsi virheen.

Koiran kaupassa virheellisen tuotteen korvaamisessa yleisin ja käyttökelpoisin tapa on hinnanalennus. Joskus tulee myös virheen korjaaminen kyseeseen ( esim. napatyrä joka joudutaan leikkaamaan). Harvoin virheellinen koira vaihdetaan uuteen yksilöön, tämä tulee kyseeseen yleensä vain, kun luovutuksesta virheen huomaamiseen on hyvin lyhyt aika.

Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan kennelpiirin kennelneuvoja. Suomenpystykorvien jalostusneuvojana hän on toiminut useita vuosia, tämä pesti päättyi tänä keväänä. Kennelneuvojat toimivat ensisijaisesti kennelpiireittäin ( esim tarkastuskäynnit ja koulutukset), mutta vastaavat myös valtakunnallisesti yhteydenottoihin.

-sj/päivitetty040109-